Korutarvikkeet edullisesti verkkokaupasta!

7. Työpiste, juottaminen & hehkuttaminen

pe 8. toukokuuta 2015 06.00.00

Tilaa hopeakorutarvikkeet!

Työpisteellä on hyvä olla riittävästi tilaa, jotta mahtuu työskentelemään kunnolla. Työpisteen on myös hyvä olla järjestyksessä oli se sitten pysyvä tai väliaikainen. Kun tietää missä tavarat ovat, on helpompi työskennellä. Ei kannata pitää ylimääräisiä asioita työpistellä, koska työskennellessä ne ovat monesti tiellä. Kaasupoltinta käyttäessä on sen ympäristö suositeltavaa pitää puhtaana kaikelta palavalta materiaalilta ja tarvikkeilta.

Pihdit, viilat, saha ja sahanterät ovat kaikki perustarvikkeita, jotka löytyvät jokaisen koruntekijän laatikosta. Ilman niitä ei aikaan saisi yhtään mitään, mutta näiden lisäksi hyvään työpisteeseen tarvitaan muutakin. Kun tehdään pitkään jotain työtä oli se sitten käsitöitä tai konttorityötä, tulee työpisteestä löytyä kaikki tarvittavat työvälineet.

Työvalo. Kun työstetään koruja on mielestäni tärkeää nähdä mitä tekee ja siksi itse pidän tärkeimpänä asiana valaistusta. Korut ovat useimmiten pieniä kappaleita ja vaativat pikkutarkkaa työstämistä: siksi hyvä työvalo on erittäin tärkeä. Lampun tulisi olla sellainen, jonka voi asettaa sellaiseen paikkaan mistä valon saa suunnattua juuri siihen kohtaan missä sitä eniten tarvitaan. Siksi itse suosittelen sellaista lamppua jota saa liikuteltua, koska harvoin huoneiden perusvalaistus on korutyöhön riittävä.

Työasento, niin kuin kaikessa muussakin työssä on hyvä, että töitä tehdessä on hyvä työasento, erityisesti jos työskentelee pitkiä aikoja. Asennon tulee olla sellainen, missä hartiat eivät ole jännittyneinä kokoajan tai kädet “leiju” ilmassa. Olen havainnut, että paras työtuli on sellainen, jossa on renkaat alla ja sen saa tarvittaessa nostettua korkeammalle tai vaihtoehtoisesti laskettua alemmas. Jos alkaa tuntumaan siltä, että jokin paikka kipeytyy tai lihakset jumiutuvat on syytä pitää pieni tauko. 

Yhdistelmäalasin, tämä aputyöväline on ehdoton ainakin omasta mielestäni. Silloin kun istun työpöydän ääressä on se melkein koko ajan käytössä. Sahaamisen lisäksi se helpottaa hiomista ja viilausta. Yhdistelmäalasin on hyvä osa pöydän ja viilan välissä, näin pöytäkin säilyy ehjänä.

Kolmaskäsi on paras apuväline silloin, kun omat kädet eivät riitä. Tähän apuvälineeseen saa pihdit ja työstettävän kappaleen hyvin kiinni ja omat kädet jäävät vapaaksi. Varsinkin juottamisen kanssa tämä on erittäin hyödyllinen, kun pitää saada kappaleet pysymään paikoillaan. Tulikuumaan metalliin ei omilla näpeillä kannata mennä koskemaan- lupaan, että se sattuu.

Vasarat, ovat niin sanottuja pakotustyökaluja. Vasaroilla muotoillaan metallia haluttuun muotoon.

Koruvasara, tässä vasarassa on kaksi erilaista päätä, tasainen ja pallo. Tasapäätä kannattaa käyttää silloin, kun tahtoo takoa metallia tasaisesti. Pyöreällä päällä pystyy tekemään metalliin halutessaan erilaisen pinnan. Paksumman materiaalin kanssa on parempi käyttää metallista, koska se on painavampi ja siinä on siksi enemmän voimaa.

Puuvasara, tässä kevyessä vasarassa molemmat päät ovat tasaiset ja sopivat siis hyvin hentojen kappaleiden suoristamiseen. Puuvasaran päät voi tarvittaessa hioa tasaisiksi, jos niihin tulee käytössä koloja.

Nylonvasara, vasarassa on niin pehmeät nyloniset päät, jotka eivät tee niin paljon naarmuja metalliin. Se on hieman painavampi kuin puuvasara ja sopii siksi hieman massiivisempien korujen takomiseen. Päät ovat nylonmuovia ja ne pystyy tarvittaessa hiomaan tasaisiksi niin kuin puuvasarankin päät.


Hieman extraa. Extraosuudessa kerron hieman sellaisista työkaluista ja työmenetelmistä, jotka ovat pääsääntöisesti suunnattu sellaiselle koruntekijälle, joka on tehnyt pidempään koruja tai on ehkä joskus kokeillut hehkuttamista ja juottamista, mutta ei ehkä täysin muista miten ne tapahtuvat..

Alasin ja levyalasin, metallin pakottamisessa eli muotoilussa käytettävät välineet. Näillä alasimilla saa hyvin taivutettua materiaalia ilman ei toivottuja kulmia. Levyalasimella saa halutessaan terävät kulmat ilman, että koko muu levy tai lanka on myös mutkalla. Kun on muotoilemassa isoa tai oikein paksua kappaletta metalli kannattaa aluksi hehkuttaa. Hehkuttaminen uudelleen on syytä tehdä myös silloin kun muokkaaminen kestää pidempään, koska hopea ja muut metallit kovenevat, kun niitä muotoillaan. Kova metalli saattaa jopa särkyä jäähtyessään liikaa, tästäkin syystä metalli on hyvä muistaa hehkuttaa välillä.

Minialasin on sopivan pieni korujen teossa se on tarpeeksi tukeva, mutta samalla myös tarpeeksi pieni ja kevyt säilyttää. Alasimen päät ovat hyvän kokoiset esimerkiksi sormuksien taivutteluun.

Butaanikaasupoltin & juotosalusta
Kaasupoltin on uudelleen täytettävä butanikaasulla toimiva poltin, jonka korkein lämpötila on jopa 1300 astetta. Tällä pystyy tekemään juotoksia ja hehkutuksia, jotka ovat suuressa osassa korujen teossa kun mennään harrasteluissa lähemmäs ammattilaismaista koruntekoa. Tällaisen pienen käsipolttimen kanssa ei tarvita erikseen tulityölupaa, mutta jos aikoo käyttää isompaa poltinta niin sen käyttöön on syytä tutustua huolella. Tulityökorttia varten pitää suorittaa tulityökoe.

Poltin pysyy paremmin pystyssä, kun käyttää sen mukana tulevaa jalustaa. 


Kaasupoltinta käyttäessä täytyy pitää huoli siitä, että ei käytä sitä liian lähellä verhoja tai muita helposti syttyviä materiaaleja.
Butaanikaasua käytetään myös sytkäreissä ja täyttöpullon saa ostettua melkeinpä mistä tahansa pienrautaosastolta. Kaasua ostaessa kannattaa muistaa, mitä kaasua on ostamassa ettei sekoittele kahta eri kaasua keskenään (en tiedä mitä kaikkea silloin voi käydä, enkä aio kokeilla.)
Pienempien kappaleiden kanssa kannattaa käyttää pienempää liekkiä etteivät ne vahingossa sula tekipä sitten hehkutusta tai juotoksia.

Juotosalusta on kovaa lämmitystä kestävä levy, jonka päällä voi tehdä hehkutuksia tai juotoksia ilman pelkoa siitä, että alusta syttyisi tuleen. Ilman tätä levyä en alkaisi koskaan tekemään hehkutuksia tai juotoksia. Vaikka alusta kestääkin lämmityksen sekin kuumuu silti ja on toisinaan todella kuuma, joten suosittelen sen sijoittamista jonkin muun päälle kuin muovisen pöytäliinan.

Pinsetit ovat juotoksia tehdessä työkalu, jota ilman ei tule toimeen. Pinseteillä saa hyvän otteen aivan minimaalisista asioista. Ne ovat kevyet ja helppo hallita. Niillä ei kuitenkaan kannata pitää koruista kiinni, jos hehkuttaa tai juottaa kappaletta, koska ne ovat metallia niin nekin kuumuvat. (Jos kuumasta kappaleesta tarvii pitää kiinni sitä lämmittäessä suosittelen eristettyjä juotos-/raepihtejä.)

Joskus pitää pästä erikoisimpiinkin paikkoihin laittamaan esimerkiksi juotospaloja: nämä käyrät pinsetit ovat siinä erittäin hyvä väline.

Hehkuttaminen, eli kappaleen lämmitys kaasuliekin avulla.
Ennen hehkutuksen aloittamista kannattaa huomioida millaisia välineitä tarvitsee ja mitä toimenpiteitä on suotava tehdä ennen kuin aloittaa koko prosessin. Viereen kannattaa ottaa astia johon laitetaan kylmää vettä. Astian koko olisi hyvä olla sellainen, johon hehkutettavan kappale mahtuu upottamaan kokonaan. Jos astia on muovia ja kappale ei mahdu kylmä veden alle kokonaan, voi astia sulaa. Pitkät hiukset on hyvä olla kiinni, ettei laita vahingossa hiustyyliään uusiksi.
Hehkuttaminen tehdään siksi, että kova metalli saataisiin pehmeämmäksi muotoilua varten. Tähän tarvitaan butaanikaasupoltin ja ilman juotosalustaa tätä ei tule tehdä, koska hopean hehkutuslämpötila on noin +650 astetta (muita metalleja hehkuttaessa kannattaa tarkistaa lämpötila). Kappale on saavuttanut oikean hehkutuslämpötilan silloin, kun metalli hehkuu karpalonpunaisena. Jotta tämän näkee kunnolla kannattaa sammuttaa valoja sen verran, että näkee milloin se tapahtuu. Jos metallia lämmittää liian kauan ja liian kuumaksi se alkaa sulaa pinnasta ja lopuksi kokonaan. Kun punaisuus haihtuu metallista sen voi upottaa veteen, jotta se jäähtyy nopeampaa. Kannattaa tässä vaiheessa vielä huomioida, että vaikka metalli ei enää olekkaan punainen se on silti äärimmäisen kuuma eli käyttäkää pinsettejä tai pihtejä siirtämisessä. Kappale upotetaan veteen kokonaan. Vedestä kappaleen voi nostaa sormin pois, kappale ei ole enää kuuma eikä se polta sormia (isommat kappaleet jäävät monesti lämpimiksi).

Juottaminen on menetelmä, jolla metallikappaleita liitetään toisiinsa juotteen avulla. Juote on metallisekoitus ja niissäkin on eri pitoisuuksia. Hopeakorujen teossa käytettävän hopeajuotteen sulamislämpötila vaihtelee 650–800 °C välillä. Eri lämmössä sulavia juotteita on siitä syystä, jos tehdään sellaisia töitä, joihin tulee useampia liitoksia niin ensimmäiset liitokset eivät sula metallia uudelleen lämmittäessä, koska seuraava juote ei tarvitse yhtä paljon lämmitystä.
Ennen juottamisen aloittamista kannattaa suorittaa samat toimenpiteet kuin ennen hehkutuksen aloittamista. Vesikippo valmiiksi ja pitkät hiukset kiinni.
Juottaminen tapahtuu niin, että kappaleet jotka tahdotaan kiinnittää toisiinsa asetetaan vastakkain niihin kohtiin mistä kohtaa ne tahdotaan kiinnittää. Kappaleiden täytyy tässä vaiheessa olla kunnolla toisiaan vasten. Juote sulatetaan nestemäiseksi ja se leviää lämpimän metallin pintaan. Jos kappaleet eivät ole kunnolla toisissaan kiinni juote ei pääse leviämään molempien osien pinnalle ja ei silloin kiinnitä niitä. Jotta juotos onnistuu tulee kappaleita lämmittää tasaisesti niin, että juote leviää tasaisesti kappaleisiin ja kiinnittää ne toisiinsa. Pieniä kappaleita kiinnittäessä isompaan tulee isompaa kappaletta lämmittää huomattavasti pitempään kuin pientä. Jos kappaleita lämmitetään yhtä kauan pienempi kappale saattaa sulaa.

Kun juote on sulanut ja levittynyt kiinnitettäviin pintoihin kannattaa kappaleiden antaa jäähtyä sen verran, että punaisuus laskee ja sen jälkeen siirtää  kappaleet pihdeillä vesiastiaan. Juottamisen onnistuminen selviää yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun kappaleen nostaa vedestä pois.

Joskus juote saattaa mennä vääriin paikkoihin tai se ei kunnolla sula. Juotteen pystyy tarvittaessa viilaamaan tai hiomaan pois. Jos juotos menee pieleen kannattaa ylimääräinen juote hioa pois kiinnityskohdasta ettei kappaleiden väliin jää aukkoja, vaan ne saa taas asetettua kunnolla kiinni toisiinsa. 

Juottaessa kannattaa käyttää juotosnestettä, jonka saa parhaiten levitettyä kappaleisiin pienellä siveltimellä. Hopealanka.fi-ssä myydään Borax-jauhetta, josta saa tehtyä juotosnestettä. Itse olen tehnyt nesteen seuraavasti; 1dl kuumaa vettä ja ruokalusikallinen Borax-jauhetta (eli noin puolet 30 gramman pussista). Nestettä ei tarvitse heittää pois käytön jälkeen, sillä se säilyy pitkiäkin aikoja. Paras astia juotosnesteelle on mielestäni sellainen, jonka saa suljettua kannella. Lastenruokapurkit ovat sopivia, niihin voi tehdä juotosnesteen suoraan, koska lasipurkit kestävät lämpöä. Purkeista kannenkin saa tiiviimmäksi kun laittaa väliin muovikelmua. Jos tuntuu siltä, että 1dl annos nestettä on liikaa senkin voi puolittaa. Kuten kaikkien kemikaalien kanssa suosittelen käsienpesua aineen käyttämisen jälkeen. Borax-jauhe voi aiheuttaa ihoärsytystä herkälle iholle ja se on vaarallista nieltynä.

Juotosneste suojaa metallia hapettumiselta sitä lämmittäessä. Hapettumisella tarkoitetaan metallin tummentumista. Tummentuneen metallin saa "puhtaaksi" lämpimässä sitruunahappovesiliuoksessa, mutta myös hiomalla, joka tosin saattaa naarmuttaa metallin pintaa. 

Sitruunahappo ei ole myrkyllistä ja sitä saa ainakin apteekeista jauheena. Happoja käsitellessä on AINA hyvä lukea käyttö- ja säilytysohjeet huolella.

Juotelangasta voi halutessaan leikata sivuleikkureilla pieniä paloja, jos langalla juottaminen ei ole tuttua. Itse pidän enemmän paloilla juottamisesta, koska sillon on toinen käsi paremmin vapaana tekemään muuta tarvittavaa. 


Työkalulinkit:

Hopealanka.fi

Työvalo

Yhdistelmäalasin

Kolmaskäsi

Vasarat: Puuvasara, Koruvasara, Nylonvasara

Minialasin

Levyalasin

Kaasupoltin

Juotosalusta

Borax-jauhe HUOM! Borax-jauhe tulee säilyttää lasten ja eläinten ulottumattomissa.

Pinsetit

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: